Pelastaisiko valvotut huumeiden käyttöhuoneet ihmishenkiä?

Kansalaisaloite valvottujen huumeiden käyttöhuoneiden testaamisesta on etenemässä Eduskuntaan. Miten päihdetyön ammattilaiset suhtautuvat asiaan?

 

Kansalaisaloitteen taustalla on tavoite vähentää huumekuolemien määrää Suomessa testaamalla valvottuja käyttöhuoneita alueilla, joissa julkisissa tiloissa käytetään paljon huumeita. Huumeiden käyttöhuoneessa käyttäjät voivat käyttää laittomia päihteitä terveydenhuollon ammattilaisten valvonnassa. THL:n mukaan keskiössä ovat erityisesti epähygieeniseen pistämiseen liittyvien riskien vähentäminen, yliannostuskuolemien ehkäisy sekä kontaktien tarjoaminen päihdehoitoon ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

 

Keskustelu on tervetullutta

– On hyvä, että asiasta käydään keskustelua ja etsitään ratkaisuvaihtoehtoja, ViaDia ry:n toiminnanjohtaja Kristian Vilkman toteaa.

– Pohdin asiaa siitä näkökulmasta, mitä uutta valvotut käyttöhuoneet toisivat päihdetyön kenttään. Itse en usko, että käyttöhuoneet ehkäisevät Suomessa huumekuolemia, koska suomalainen huumeiden käyttökulttuuri on hyvin erilainen kuin yleensä Euroopassa. Suomessa käytetään yhtä aikaa useampaa hengitystä lamaavaa ainetta, ja usein sen seurauksena kuollaan. Heroiinia Suomessa käytetään vähän verrattuna maihin, joissa käyttöhuoneita tällä hetkellä on. Heroiinia käyttävien kuolemiin käyttöhuoneiden vaikutus on erilainen kuin buprenorfiinin, bentsodiatsepiinien ja alkoholin yhteiskäyttöön liittyvien kuolemien ehkäisyssä, joka on tyypillinen Suomessa kuolleen henkilön käyttämä cocktail, ViaDia ry:n päihdetyöalan yhdyshenkilö Heli Karjunen selventää.

Vilkman näkee, että ammattimaisesti toteutettuna valvotut käyttöhuoneet vaatisivat paljon resursseja ja tulisivat maksamaan paljon.

– Ratkaisuja haettaessa on myös muistettava lähialuetyö. Jos vaikka keskisuuren kaupungin keskustaan perustetaan käyttöhuone, tulee asiasta nousemaan meteli naapurustossa ja ympäristöön, sen siisteyteen ja turvalliseksi tekemiseen kuluu resursseja ja aikaa.

 

Uusia mahdollisuuksia

Karjunen näkee käyttöhuoneiden testaamisessa suurimpana hyötynä moniammatillisen tiimin läsnäolon tilassa.

– Jos paikalla olisi esimerkiksi lääkäri, sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja, asiakas saisi apua myös muihin elämän haasteisiin saman katon alla. Näillä toimilla voitaisiin madaltaa hoitoon pääsyä. Käyttöhuoneissa pitäisi siis olla hoitoonohjauksen malli ja tarjolla myös lääkkeettömiin hoitoihin pääsyn mahdollisuus. Ei siis niin, että kaikki ohjataan suoraan korvaushoitoon.

ViaDia ry:n päihdetyön tiimissä on pohdittu, että käyttöhuoneisiin liittyy monta hyvää asiaa, mutta ehkäisevään työhön satsaamalla voitaisiin vähentää käyttöhuoneiden tarvetta. Millainen hyöty saataisiin siitä, jos käyttöhuoneiden resursointiin budjetoitava raha budjetoitaisiinkin ennaltaehkäisevään työhön?

– Onhan meillä esimerkkejä, että rohkeat askeleet ovat tuoneet voittoja ja pelastaneet hukkuvia. Entä jos käyttöhuoneen rinnalla olisi tarjolla jokin vielä radikaalimpi hoito- tai toipumispolku niille, jotka haluavat irti päihteistä. Ihan joku superhyvä, superpäihteetön ja superarmollinen yhteisö, jossa saisi toipua rauhassa ja hyväksyvässä ilmapiirissä, Vilkman haastaa.

 

Teksti: Karoliina Leikkari

Takaisin