Innostuimme perheenä viime kesänä ajatuksesta toimia ystäväperheenä maahanmuuttajille nähtyämme mainoksen aiheesta. Olimme yhteydessä ViaDia Espoon työntekijöihin ja pian saimmekin jo kuulla, millainen perhe odottaa yhteydenottoamme.
Alkuun meitä arvelutti monikin asia. Suurin huolemme oli se, miten saamme kiireiset aikataulumme osumaan yhteen toisen perheen kanssa. Mietimme myös lastemme isoa ikäeroa ja kielihaasteita. Onko meillä mitään annettavaa toiselle perheelle? Riitämmekö tämmöisinä? ViaDiasta vakuutettiin, että ihan tavalliset perheet ovat juuri sopivia. Uskalsimme siis mukaan.
Ensimmäisellä kerralla tapasimme ViaDian tiloissa ohjaajan ja tulkin kanssa. Kaikkia taisi vähän jännittää! Pian kuitenkin paljastui, että kakku, shakki, piirtäminen ja Uno-pelit puhuvat välittämisen kieltä ehkä jopa tehokkaammin kuin puhutut sanat. Selvisimme ihan hyvin, vaikkei yhteistä kieltä oikein ollutkaan. Elekieli, piirtäminen, suomen sanat, englanti, videot ja kuvat sekä Google auttoivat kommunikaatiossa. Lasten välittömyys ja tiukat halit tapaamisen päätteeksi olivat parasta palautetta.
Matka ensimmäisen tapaamisen jännityksestä tämän hetken yhteisiin retkiin, viesteihin ja yhteisiin ruokailuhetkiin on ollut antoisa. Olemme oppineet paljon sekä omasta että ystäväperheemme kulttuurista. Olemme kertoneet puolin ja toisin omia tarinoitamme perheestä, lapsuudesta, koulusta ja tavoistamme sekä katselleet valokuvia. Olemme syöneet sekä heidän että meidän kodissaan yhdessä, leikkineet lasten kanssa monenmoisia leikkejä ja ulkoilleet yhdessä perheinä. Ennen koronan kiihtymistä tapasimme usein myös ViaDian tiloissa Kansainvälisen kahvilan aikana. Korona on harmillisesti rajoittanut tapaamisia ja olemme nyt tavanneet harvakseltaan ulkona odottaen rauhallisempaa aikaa.
Ystäväperheenä toimiminen on ollut selvästi syksymme valonpilkahdus. Olemme kiitollisia, että saamme olla tässä mukana. Suosittelemme tätä myös muille!
–ystäväperhe ViaDia Espoo ry:n kautta
